tiistai 7. lokakuuta 2014

Kaikki nämä mielenkiintoiset, tutkintoni kannalta turhat kurssit

Heiii! Fiilis on parempi tai oikeastaan aika hyvä, kiitos huolehtivaisille läheisille. Päivät on erilaisia, fiilikset vaihtelee, ja kaiken kaikkiaan kohta ollaan jo puolessa välissä. Huh, kun aika menee nopeasti. Ehkä olisi siis aika kertoa, mitä täällä teen. Alla siis lyhyet kurssikuvaukset. Kuten otsikko paljastaa, kaikki kurssit on mielenkiintoisia ja hyödyllisiä joko kertauksen tai uuden oppimisen kannalta! Kuitenkin tutkintoani nämä kurssit tuskin hyödyttävät ja opintopisteitä on muutenkin tarpeeksi, mutta ei se mitään.

Fenno-ugristiikan laitos:
Suomen laitoksen maisterikurssit pidetään suomeksi eli opiskelen nämä kurssit omalla äikälläni, aika siistiä.

Suomen kirjallisuus 1950-70-luvuilla, 3 op
Nimensä mukaisesti käsitellään suomalaista kirjallisuutta. Tähän mennessä on käyty lastenkirjallisuutta, sotakirjallisuutta ja modernia runoutta. Joka viikolle luetaan katkelmia teksteistä, joista keskustellaan ja joita tulkitaan tunneilla. Suurin osa on tuttua asiaa ja tuttuja kirjailijoita, esim. on hyvä, että on tullut luettua Tuntematon sotilas joskus. On kyllä tullut uuttakin vastaan, esim. Pessi ja Illusiaa en ollut lukenut aiemmin. Voi rakas Tiitiäisen satupuu ja Eeva-Liisa Manner!

Kurssin suurimpana työnä teimme kolmestaan (meitä on siis kurssilla kolme) pari viikkoa sitten olleeseen Tutkijoiden yöhön unkarinkielisen 45 minuuttia kestävän esitelmän Tove Janssonista. Olin aika hiljaista poikaa, mutta pääsin sentään lukemaan muumikirjaa suomeksi. Oli jännää katsoa Muumeja unkariksi, nämä söpöt äänet! Katso nyt vaikka: https://www.youtube.com/watch?v=RkyccZnd0gA Esitys meni hyvin ja yleisö oli innoissaan kaikesta Muumi-krääsästä, jota saimme koottua esitystä varten.

Suomen kielen variaatiot, 2 op
Onhan nämä murteet opeteltu joskus fuksivuonna, mutta kertaus tekee hyvää. Jotenkin nyt on enemmän motivaatiotakin tähän, toisaalta kiva huomata, että muistaa jotain. Luennoilla käsitellään eri murrealueita, sosiaalista vaihtelua, puhekieltä ja monikielistä Suomea. Pääasiassa kuunnellaan opettajaa, joskus kuunnellaan (vanhojakin) murrenäytteitä. Täytyy nostaa hattua sekä opettajalle että opiskelijoille kärsivällisyydestä, kun ei murteet tai kaikkien niiden piirteiden opettelu saati tunnistaminen 60-luvun murrenäytteestä ole kovinkaan helppoa aina.

Viron kielen alkeet, 1 op
Kaksi mahdollisuutta opiskella viroa olen missannut Jyväskylässä, ja täällä sitten se onnistuu, jee! Tunneilla on mukava tunnelma, ja tähän mennessä olemme opetelleet perusfraaseja, monikkoa ja genetiiviä. Välillä kuulemme Viron historiasta, välillä opetellaan uusia sanoja kuvien avulla.

Suomalaiselle viron opiskelu ei ole kovinkaan vaikeaa, esim. genetiiviä opeteltaessa suomi usein auttaa.

Vaikeinta on se ihme äänne eli õ. Eli se äänne, jota tekin voitte harjoitella seuraavasti: sano e ja pidä huulet samassa asennossa koko ajan. Ala sanomaankin u:ta, mutta älä liikuta huulia, vaan vain kieltä. Huh.

Kaiken kaikkiaan viro kuulostaa hassulta, mikä tekee opiskelusta mieluisaa. Katsokaa nyt, seuraavat esimerkit ovat suomi-viro-fraasisanakirjasta. Ensin on suomen fraasi, sitten viroksi, sitten suora k
äännös suomeksi. Hauskaa miettiä, miten eri tavalla samaa asiaa voidaan ilmaista ja onko merkitys sittenkään ihan sama. Mitä nämäkin fraasit kertovat virolaisesta kulttuurista?

- käsitellä silkkihansikkain = hoida nagu sitta pilpa peal = pitää kuin paskaa tikulla
- surkeassa kunnossa = nagu uppunud kukk = kuin hukkunut kukko
- hauska kaveri = vahva vunts = reilu viiksi
- olla vaikean valinnan edessä = nagu kits kahe heinakuhja vahel = kuin vuohi kahden heinäsuovan välissä
- tehdä sama virhe toistamiseen = sama reha peale astuda = astua saman haravan päälle
- nauraa katketakseen = naerda ribadeks = nauraa riekaleiksi

- Sinulta ei kysytä. = Kes sinule putru pakkus? = Kuka sinulle tarjosi puuroa?
- Ei omena kauas puusta putoa. = Käbi ei kuku kännust kaugele. = Käpy ei putoa kauas kannosta.
- Hemmetti soikoon! = Oh sa saatana silmamuna! = Voi sinä saatanan silmänmuna!
- Tiedot ovat sekaisin. = Segamini nagu puder ja kapsad. = Sekaisin kuin puuro ja kaalit.

(Ja nyt herää sisäinen feministini. Katsokaa nytten:
- mennä naimisiin miehen kanssa = mehele minna = mennä miehelle
- mennä naimisiin naisen kanssa = naist võtta = ottaa vaimo
Just joo.)


Englannin laitos:

Intercultural communication, 3 op
Käsittelemme kulttuureja, stereotypioita, vuorovaikutusta, kulttuurin käsitettä, kulttuurien välistä viestintää, mitä vielä. Todella mielenkiintoista! Pääasiassa keskustellaan sekä monisteiden että opiskelijoiden pitämien esitelmien pohjalta. Esimerkiksi viime viikolla pidin oman ensimmäisen esitelmäni sukupuolistereotypioista. Tekniikkaa, esim. powerpointia ei saanut käyttää apuna, mutta hyvin se meni ilmankin. Kurssilla on sekä unkarilaisia että muita vaihtareita, yksin pääsen edustamaan Suomea. Kurssi alkoi etätehtävillä: meiän piti kattoo nämä videot ja pohdiskella juttuja. Molemmat ajatuksia herättäviä.

https://www.youtube.com/watch?v=E1MI_h0HIcw&list=PLsLQeMAkQrc5MQyewEJf7cjXlQvWN8c7Z

https://www.youtube.com/watch?v=cVqDQ7mA2nM

Second Language Acquisition, 2 op
Tää kurssikin on aika lailla kertausta toisen kielen omaksumisesta, siihen liittyvistä teorioista, toisen kielen opettamisesta ja niin edelleen. Kuitenkin luennoitsija on tosi hyvä, luennot napakoita ja mielenkiintoisia ja veikkaankin, että jää jotain mieleen paremmin nyt kuin 2-3 vuotta sitten. Varsinkin, kun on jo opeharkan tehnyt ja on vähän hajua opettamisestakin. Tällä kurssilla on jotenkin realistunut se, että osaan oikeasti opiskella enkuksi, vaikka tähän asti en oo koskaan tehnyt sitä, enkä oikein tykännyt ajatuksestakaan.

Sosiaalitieteiden tiedekunta:

Minorities in the media, 5 op
Ekasta luennosta lähtien olen ollut tällä kurssilla ihan liekeissä! Tällä seminaarityyppisellä kurssilla keskustellaan median ja vähemmistöjen suhteesta ja pohditaan, miten vähemmistöt näkyvät mediassa ja miten niitä kohdellaan, pohditaan vähemmistöidentiteettejä, median ongelmia, luetaan joskus artikkeleita, katsotaan videoita tai analysoidaan mediatekstejä. Tähän mennessä ollaan käsitelty kehitysvammaisia ja tummaihoisia vähemmistöinä, ja esimerkiksi viime viikon tehtävänä oli analysoida Martin Luther Kingin I have a dream -puhetta diskurssintutkimuksen keinoin (josta en tiedä varsinaisesti mitään, koska on jääneet diskurssi-kurssit Jyväskylässä välistä). Kuitenkin opettaja on samanaikaisesti sekä kannustava että kriittinen, ja keskustelut herättävät paljon ajatuksia! Kuulemma jokainen oli tehnyt hyvin erilaisen analyysin. Sain analyysistani hyvää palautetta, kuulemma se oli aika kielitieteellinen. On mahtavaa huomata, että osaa jotain ja on jonkinlaista ammattitaitoa!

Tsekatkaa tää video. Puhuja on amerikkalainen, kehitysvammainen stand-up-koomikko ja pohdimme tämän videon yhteydessä mm. hyvin positiivista mielikuvaa, jonka puhuja antaa kehitysvammaisista.

https://www.youtube.com/watch?v=buRLc2eWGPQ

Erityispedagogiikan tiedekunta:

Drama in education, 4 op
Tää kurssi alkoi vasta viime viikolla ja tapaamiskertoja on yhteensä vissiin vaan 7. Käytännössä asia on samaa kuin draamakasvatuksen opinnoissa Suomessa, mutta ei (ainakaan ekan kerran perusteella) yhtään niin laadukkaasti tai loppuun asti mietitysti. Tarkoituksena on siis antaa vinkkejä ja menetelmiä siihen, miten draamaa voi käyttää opetuksessa. Yks kerta kestää 1,5 tuntia, eikä siinä paljoa ehdi. Ekalla kerralla leikimme nimileikkejä ja tutustuimme toisiimme, monet harjoitukset olivat tuttuja. Vaikka olenkin käynyt draamakasvatuksen perusopinnot Suomessa ja mun draamaopettajuus on aika hyvällä pohjalla, haluan silti mielenkiinnosta käydä tän kurssin täällä Unkarissa. Kenties opin jotain uutta tai ainakin pääsen vertailemaan kursseja (ja lempeästi sanomaan opettajalle oppimispäiväkirjassa, miten tän ja tänkin vois tehä toisin, hoho). Ja helpot pisteet, 4 opintopistettä 7 kerran leikkimisestä, oppimispäiväkirjasta ja muutaman leikin vetämisestä muille!

Lisäksi vielä:

Unkarin kielikurssi, 3 op
Muut kurssit on kerran viikossa, tää on kaks kertaa viikossa. Se on kyl hyvä, ni ei unohu niin helposti ja pääsee ehkä kehittymäänkin. Oon vähän edistyneiden ryhmässä, mikä on tuntunut ihan sopivalta. Ollaan käyty nyt mm. perhesanastoa, ruumiinosia ja possessiivisuffikseja. Ekalla kerralla oli aika shokki, kun ope puhuu vaan unkaria, hups. Kyllä siihen on nyt tottunut. Kurssia vetää opeharkka, mikä on ollu kans ihan hauskaa seurattavaa, tulee oma viime vuosi mieleen. Opetusmenetelmät on ehkä siksi aika ajanmukaisia, mikä on tietysti plussaa.

Kokonaisuudessaan kaikki kurssit on tosi mielenkiintoisia! Osa on tosiaa enemmän kertausta, osa ihan uutta. Koska suomen kursseilla edustan äidinkielistä puhujaa, niillä kursseilla tulee välillä enemmän asiantuntijaolo tai jotenkin, se on oma ala ja oma äidinkieli. Sen sijaan eniten haasteita aiheuttaa varmaan Minorities in the media -kurssi, koska en oo aiemmin opiskellut sosiaalitieteiä, varsinkaan enkuksi. Kuitenkaan se ei haittaa, koska seminaarissa on hyvä tunnelma ja siks just pääseekin haastamaan itsensä ja ajatuksiaan! Eniten innoissani olen Intercultural communication- ja Minorities in the media-kursseista, ehkä just aiheiden puolesta. Suomen kursseilla opiskelijoita on kolme, muilla kursseilla noin 7-20. Pääasiassa kursseilla on hyvin keskusteleva tunnelma ja opiskelijat pääsevät itse tekemään.

Ainoa pienehkö shokki, outo asia tai valituksen kohde voisi olla se, että täällä yliopistolla ei ole yhtäkään julkista tietokonetta. Kun on Jyväskylässä tottunut siihen, että joka rakennuksessa on riveittäin tietokoneita julkisessa käytössä ja aina pääsee tekemään itsenäisiä hommia yliopistolla, niin täällä tietokoneiden puuttuminen turhauttaa. Mulla on kuitenkin hyppäreitä melkee joka päivä ja lounastauonkin jälkeen olisi aikaa tehdä itsenäisiä hommia (joihin usein tarttee tietokonetta). Sitten pitää vain hengata, kierrellä katuja ja tutkia paikkoja, mikä sekin on tietty kivaa, MUTTA sitten ne itsenäiset pitää aina tehä illalla kotona, äh. On siis yliopistolla kuitenkin wifi, mutta en kehtais omaa konetta raahata joka päivä mukana.

Jeejee, tällästä siis! Pisteitä kertyy siis yhteensä 23, mikä on ihan jees. Tuntuu ihan sopivalta määrältä ja kiva, kun on erilaisia kursseja. Monella kurssilla on lopputentti (jotka toivottavasti saan suoritettua ennen joulua!), vähemmistökurssilla essee, Intercultural communicationissa tehdään esitelmiä kurssin aikana ja pari oppimistehtävää, draamakasvatuksessa oppimispäiväkirja. Ei paha.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti